Retkien suunnittelu

Katso myös aikaisempien retkien turvallisuussuunnitelmia.

Inspiraatio

• Missä/minkälaisissa vesistöissä haluaisit Vihurin retkellä meloa? (järvi, joki, meri, koski)
• Koska (keväällä / kesällä / syksyllä)?
• Kuinka pitkän retken haluaisit? (ilta/päivä/viikonloppu/viikko)
• Etäisyys vajalta <-> suhteessa retken pituuteen (Kuusamoon ei kannata lähteä 3 km keikalle)
• Jos yönyli retki, miten majoitus järjestetään (omat teltat, varausmökki jne)
• Helpottaa jos tunnet alueen ja sen olosuhteet yms. omakohtaisesti.

Suunnittelu

Jos tunnet alueen hyvin, pystyt vastaamaan alla oleviin ranskalaisiin omilla tiedoillasi. Mutta jos et, saa muiden vihurilaisten, nettilähteistä (ks. lopussa), sekä ilmakuvien (esim. Google Earth) tutkimisesta apua. Huomaa, ettei ilmakuvista voi selvittää ajatellun leiripaikan telttailukelpoisuutta, koska maapinnan kuhmuraisuus ei kuvasta näy. Sen sijaan veneramppien, laitureiden, suojelualueiden, veneväylien ja tietysti tieyhteyksien selvittäminen onnistuu hyvin.

• Mistä vesille ja pois? Huomioi automatkan ja pakkauksen/purkamisen aikatarve realistisesti; esim. retken päättäminen Hankoon tarkoittaa, että olet kotona aikaisintaan 5 tunnin päästä:
  • Kamppeiden vaihto, lasketaan kamat ettei mitään unohdu, pakkaus — 1h
  • Ajo Tampereelle ml. lyhyet WC & eväänhakutauot — 3h
  • Kajakit vajaan, huuhdellaan suola pois seuran liiveistä & aukkareista yms — 0.5h
  • Vajalta kotiin — 0.5h
• Leiriytymispaikat. Telttapaikkojen riittävyys, tarjolla olevat katokset yms muut rakenteet, tulentekomahdollisuus. Metsäpalovaroitukset kannattaa tarkistaa juuri ennen retkeä.
• Onko retken päätteeksi tai matkan aikana peseytymismahdollisuutta? (ei pakko, mutta kaikki kiittää jos sellainen on). Erityisesti jos kyseessä on useamman päivän retki, muukin peseytymismahdollisuus kuin melottava vesistö, kannattaa suunnitella ohjelmaan.
• Paljonko autoja tarvitaan kulkemiseen (huomioi ihmiset ja tavarat). Onko trailerinvetomahdollisuutta? Kuskit? Usein autonomistajat ajavat itse, mutta kannattaa huomioida myös vara/vaihtokuskien mahdollisuus, erityisesti jos ajomatkaa on yli 3 tuntia.
• Minne autot (ja peräkärry) parkkiin? Selvitä onko samanaikaisia massatapahtumia, jotka täyttävät parkkipaikat.
• (Yleensä retki palaa sinne mistä lähtikin, mutta joku ystävällinen voisi roudata ne lopetuspaikkaan. Tai joskus voi olla hyväkin vaihtoehto lähtiessä tiputtaa joku/jotkut autoista/traileri lopetuspaikkaan, vaikka lähtö olisikin eri kohdasta)
• Missä yövytään? (huhti- ja marras-joulukuun yöpymiset lämmitettävässä tuvassa tms.)
• Max osallistujamäärä (turvasuunnitelma voi edelleen pienentää sitä, sekä kurssien kajakkivaraukset, tai kuljetuskapasiteetti).
• Oheisohjelma? (joskus reitille sattuu mielenkiintoisia vierailukohteita / tilaisuuksia. Erityisesti pidemmillä retkillä oheisohjelma tuo vaihtelua keholle ja mielelle, esimerkiksi patikointilenkki)
• Suunnittele päivää pidemmillä retkillä vesihuolto: Onko melontavesi juomakelpoista? Merivesi, sinilevä? Voiko juomavettä täydentää matkan varrelta? Pitääkö kaikki vesi olla mukana koko ajan? Suodattimet?
• Päivää pidemmillä vaativilla retkillä olisi oltava ainakin yhden päivän ylimääräiset muonat ja juomat, jos keli motittaa seurueen saareen.
• Viikon mittaiseen keskivaikeaan tai vaikeaan retkeen kannattaisi aikatauluttaa yksi lepopäivä.

Jos päätät tehdä turvallisuussuunnitelman, seuraavat asiat tulevat kirjattua sinne:

• Kelirajat ja vähimmäisvaatimukset osallistujille? Retkiluokitus. Helppoja retkiä kaivataan eniten, eikä niissä osallistujille voikaan olla kovia vaatimuksia. Mutta keskivaikeat ja varsinkin vaikeat retket onnituvat paremmin, jos osallistujat ovat samaa kaliiperia, siksi retkivetäjän tulee varmistaa tämä.
• Mikäli et tunne henkilöä, joka ilmoittautuu retkelle, selvitä tarpeen mukaan hänen melonta/retkeilykokemuksensa. Kysele asianomaiselta itseltään ja/tai keskustele muiden ohjaajien kanssa. Myös EPP tms. taitoluokat auttavat hahmottamaan, tulisiko hänen olla retkellä vai ei.
• Suositellut varusteet (erityisesti veden & ilman ollessa kylmää, tai avunsaannin kestäessä kauan)?
• Selvitä etukäteen evakuointipaikat. Valikoi paikkoja retken varrelta, minne loukkaantuneet voi tarvittaessa evakuoida. Kesälämpimissä vesissä (yli 15°C) yleensä riittää, että johonkin evakuointipaikoista ehtii aina n. 3 tunnissa 5…6km/h melontanopeudella. Kylmien vesien aikaan (vesi alle 8°C) niitä on oltava taajemmassa, jotta avun luo ehditään nopeammin; jos osallistujilta ei ole vaadittu kuivapukua, niin n. 1 tunnissa. Evakuointipaikka kannattaa valita läheltä ajokelpoista tietä, jotta ambulanssille on lyhyt kantomatka – mutta tarkista mahdolliset portit ja aidat! Saarissa sellaisen venelaiturin/rannan luo, jonne tulee niin syvä väylä, että pelastuslaitoksen alus pääsee sinne matalankin veden aikaan.
• Jos mahdollista, kannattaa retken melontasuunta päättää vasta viime tipassa. Näin voidaan joskus välttää huonoimman sääjakson osuminen vaativimmalle melontaosuudelle.
• Reitti kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella niin, että sitä voidaan retken aikana tarpeen mukaan muuttaa tai lyhentää.
• Suunnittele ja huolehdi mukaan ryhmän yhteiset varusteet; esim varamelat, vara aukkopeitto, ea, virtapankit, hätäraketit, …
• Muut mahdolliset huomioitavat asiat.

(Muut) vetäjät

• Jos sinulla ei ole ’natsoja’ retkivetäjäksi, myy retki-idea jollekulle, jolla niitä on. Tai useammallekin, niin vetovastuun voi jakaa – vaikka oma vetäjä joka päivälle. Täydentävä vaihtoehto on ottaa ohjaajatehtävistä kiinnostunut vetäjän ’kisälliksi’ saamaan tuntumaa ohjaajan roolista.
• Jos osallistujia tulee 10 kajakkia tai enemmän, tarvitaan toinen ’natsallinen’ vetäjän avuksi.
• Joka tapauksessa on hyvä miettiä ja sopia ennakkoon, kuka muukin voi ottaa johdon tarvittaessa.

Turvallisuussuunnitelma (pakollinen vain tietyissä retkissä)

• Turvallisuussuunnitelman saa tehdä mistä retkestä tahansa. Hyöty tulee siitä, että kun riskit ja niihin varautuminen on mietitty, ikäviltä yllätyksiltä todennäköisesti vältytään. Tursu kannattaa erityisesti, jos retken aikaan vedet ovat kylmiä, ja ylitykset pitkiä.
• Kannattaa tehdä turvallisuussuunnitelma retkivetäjän & varamiehen kanssa, jos et itse vedä retkeä. Turvallisuussuunnitelman tekoon on oma ohje tulossa.
• Vihurin turvallisuusvastaava vaatii retkeltä turvallisuussuunnitelman, jos
  • osa retkestä ei ole kännykkäverkon kuuluvuusalueella
  • ylitetään ulappa, jonka aikana etäisyys lähimpään turvalliseen rantaan on yli 3km (esim. 6km mittainen ylitys)
  • ylitetään veneilyn runkoväylä (merkitty merikortissa vihreällä) tai laivaväylä (ks. merikortin merkkien selitys)
  • melotaan 4. lk tai vaativammassa koskessa
  • jokiretken jostain kohdasta lähimmälle autotielle on yli 6km matka.

Retki Vihurin kalenteriin – retkisuunnittelupalaveri tärkeä koordinointitilaisuus

• Ideat tai ehdotukset: esimerkiksi uusi kohde tai retkikalenterin ulkopuolelle viime vuosina jäänyt kohde, joka sopisi hyvin seuran retken kohteeksi, mutta retkelle ei ole tiedossa ohjaajaa tai retkisuunnitelmaa. Ajatuksiasi jalostetaan retkisuunnittelupalaverissa, toivottavasti aina valmiiksi retkisuunnitelmaksi asti.
• Hahmotelmat: hieman edellistä valmiimpi aihio. Esimerkiksi retkeltä puuttuu ohjaaja tai tarkka suunnitelma, mutta sinulla on perusajatus retken toteuttamisesta. Hahmotelmasi pyritään viimeistelemään retkisuunnittelupalaverissa.
• Tuo kohtuujäsennetty suunnitelma päivämäärähaarukoineen retkisuunnittelukokoukseen.
• Tai ehdota valmista suunnitelmaa päivämäärineen (sovita retkikalenterin päivämääriin) retkijaokselle, jos ehdotuksesi on kasassa vasta suunnittelukokouksen jälkeen.
• Päivää valitessa pyri huomioimaan muut seuran sekä vesistön tapahtumat (kts. www.vihuri.info/kalenteri), jotta seuran kalusto on saatavilla, ja ettei retki kohdistu ruuhkaiseen ympäristöön.
• Anna kaikille tasapuolinen osallistumismahdollisuus – älä lupaa paikkoja ennen kuin retki on tiedotettu.

Retkiryhmälle tiedottaminen

Huolehdi, että kaikilla mukaan lähtijöillä on tieto ainakin seuraavista asioista:

• Koska ja missä kokoonnutaan.
• Mistä lähdetään vesille ja minkälainen reitti on suunnitelmissa (päivämatkat, muut oleelliset asiat)
• Koska tullaan takaisin
• Minkälainen päiväohjelma on suunniteltu (esimerkiksi kuinka pitkä lounastauko on ajateltu pidettävän, jolloin osallistujat tietää ottaako valmiit eväät, vai onko aikaa kokkailuun)
• Majoittuminen
• Peseytymismahdollisuus
• Juomaveden tarve
• Välttämättömät varusteet

Retken jälkeen

• Matkalaskut kerää retken vetäjä.
• Retkivetäjä lähettää kaikki retken laskut kerralla retkijaoksen sähköpostiin (retkijaos@vihuri.info), liitteeksi retken osallistujalista.
• Retkijaos hyväksyy retken laskut, ja lähettää ne edelleen taloudenhoitajalle yhdessä ja samassa sähköpostissa.
• Taloudenhoitaja makselee laskuja omaan rauhalliseen tahtiinsa.
• Jokaisen matkakuluja anovan jäsenen pitää lähettää omilla tiedoilla täytetty henkilötietolomake taloudenhoitajalle (taloudenhoitaja@vihuri.info), että kulut voidaan korvata. Jokainen voi lähettää sen itse suoraan taloudenhoitajalle.
• Jos Vihurilla on tulevaisuudessa retkiarkisto, voit myöhemmin selostetulla tavalla upata retken dokumentointisi (mallia ei tosin vielä ole) muiden hyödynnettäväksi. Muista anonymisoida osallistujat.

______________________________________________________________________________

Tietolähteitä:

• https://www.luontoon.fi/
• http://www.joensuunkauhojat.net/mobiHiisi/zoomattava_molemmat.html
• www.järviwiki.fi

Maakunnat

Karttasovelluksia:

• https://www.retkikartta.fi/
• https://www.google.com/maps
• https://www.google.com/intl/fi/earth/ (Google Earth -sovelluksen lataus)

Sivua on päivitetty viimeksi 12.4.2023.