Home » Koskimelonta

Koskimelonta

Koskimelonta

Koskimelonta on yleinen kattonimike monipuoliselle harrastusryppäälle, johon liittyy virtaava vesi. Vihurissakin harrastetaan monipuolisesti koskimelontaa sekä sen talviharjoittelumuotoja. Kilpailumielessä koskimelonnan helpoiten tunnistettavia alalajeja ovat kesäolympialaji koskislalom, koskisyöksy, koskenlasku ja freestyle-rodeo.

Koskenlasku

on uusia nykylajeja. Koskenlaskuun yhdistetään myös harrastemielessä tapahtuva jokiretkeily vähän vaativimmissa koskissa. Koskenlaskussa on myös kilpailulaji, boater cross. Siinä 4 kilpailijaa lähetetään yht’aikaa radalle eli kilpailussa kilpaillaan toisia ihmisiä vastaan. Talvilajeista ski cross muistuttaa boatercrossia eniten. Boater crossissa on tarkoitus meloa rata lähdöstä maaliin mahdollisimman nopeasti ja tietenkin tullen 1. maaliin. Matkalla on poijuja jotka yleensä pitää kiertää poijun ja rannan välistä, suunta on vapaa. Boater cross-lajissa käytetään maksimissaan 260cm pitkiä, yleensä muovisia koskenlaskukanootteja.

Koskenlaskuun kuuluu myös koskimelonnan extreme-puoli, missä vesiputouksia ja vaikeita koskia lasketaan kajakeilla. Tällä hetkellä korkein onnistuneesti laskettu vesiputous on 60m korkea.

Tampereen ympäristö 100km säteellä tarjoilee myös alueemme melojille monipuolisia koskenlaskupaikkoja. On helppoja 1-luokan koskia päättyen aina 6-luokan koskeen. Koskiluokittelusta enemmän tämän sivun lopussa.

Myös Suomessa on monia aktiivisia koskenlaskijoita, joiden reissut yleensä suuntautuvat  Pohjois-Ruotsiin ja Norjaan. Mutta onhan vihurilainen melojakin käynyt viimeaikoina Uudessa-Seelannissa, kts. Meloja-lehti 1/2010.

Freestyle-melonta eli koskirodeo.

on myös kohtuullisen uusi laji. Viimeisen kymmenen vuoden aikana harrastajamäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Lajissa on tarkoitus tehdä akrobaattisia liikeitä jossain joen aallossa tai stopparissa. Ts. lajissa pysytään rantaan nähden lähes paikoillaan ja käytetään veden voimaa temppujen tekemiseen. Veden voima ei ole pientä. Jos joki virtaa 3 m3/s jonkin paikan ohi, niin voi ajatella että joka sekunti ohi ajaa painava citymaasturi (3000kg). Tai 100 m3/s niin kyseessä on täysperävaunurekka. Tämän ulkopuolisen voiman auttamana on mahdollista tehdä liikkeitä täysin ilmassa. Esimerkiksi ”Air Screw” -liike missä tehdään lentokoneen vaakakierrettä muistuttava liike ilmassa.

Talvella freestyle-melontaa voi harjoitella uimahallissa. Flatwater freestyle on hyvin tekninen laji, missä temput ovat hyvin pitkälti samat kuin koskessa. Kärrynpyörät, voltit ja SpaceGodzillat. Suomeen on vakiintumassa vuosittain Nokialla järjestettävä uimahalli-freestyle-kilpailu NOFF.

Freestyle-melonta tapahtuu yleensä muovikanooteilla, jotka ovat noin 200cm pitkiä. Mutta kilpailussa mikään sääntö ei rajaa pituutta. Lyhyillä kanooteilla haetaan ketteryyttä, vähän kuin taitoluistelija pirutettia keriessä vetää kädet vartaloon kiinni.

Tampereen alueella paras paikka harrastaa freestyle-melontaa on Majankoski. Myös Muroleenkoskessa pystyy tekemään jotain liikkeitä. Kevätvesillä myös Kylmäkoskessa on stoppari ja aalto. Vilppulankoskessa stoppari.. Etelä-Suomessa eteläinen Kymijoki on suosittu harrastepaikka, sekä sitten Neitikoski Lieksassa. Pohjois-Suomessa Tornionjoki on ahkerassa käytössä.

Suomalaiset freestyle-melojat ovat alkaneet menestymään kansainvälisissä kisoissa ihan kohtuullisesti. Vuoden 2009 MM-kisoissa tuli komea 9. sija Suomeen miesten sarjassa.

Linkki: videoesittelyjä freestyle-liikkeistä

Tampereen alueen freestyle-kohteita, videolinkit vihurilaisten tuottamiin videoihin.

PaikkaLuonnehdintaLinkit
MajankoskiKarvianjoessa Tuunajärven kylässä oleva koski, missä on lähes jokaiselle virtausmäärälle jokin paikka. Pystyliikkeille matalahko. Hyvä ja monipuolinen aloittelijoille. Vedenkorkeus yläpuolisesta Vatajankoskesta, jonka lukemat 5-18 tietävät yleensä melottavaa vettä Majankoskelle.video
vedenkorkeus
kartta
MuroleenkoskiAloittelijoille sopiva koski missä virranrajaliikkeet ja perus-surffiovat mahdollisia. Koskikurssi 1:n järjestämispaikka.toimintaohje
video
kartta
TammerkoskiKeväisin surffausta ihan Tampereen sydämessä. Vaatii matalan vedenkorkeuden Pyhäjärvessä sekä voimalaitosjuoksutuksen yläpuolelta. Yleensä maaliskuussa toimii ja tällöin on monena vuotena peräkkäin vihurilaisetkin käyneet täällä.video
kartta
VehkakoskiMatala stoppari Tampereen Terälahdella, Kiimajoen melontareitin varrella. Toimii tulva-aikaan.video
KylmäkoskiKylmäkosken keskustassa Tarpianjoen varrella oleva stoppari ja ala-aalto missä kaatuminen mataluuden takia ei ole suotavaa.kartta
HerralankoskiLempäälässä Katepal:n kohdalla oleva patorakennelmilla muodostettu keinotekoinen koski. Box weir-varoitus!video
Poutunpato ja MalkakoskiMonipuolinen melontakohde Etelä-Pohjanmaalla.
SiuronkoskiNokian Siurossa sijaitseva koski. Alaosassa koskea lähinnä virranrajoja sekä voimalaitosuomassa sillan alla voi olla aalto. Tulvauoman yläosassa matalaa terävää kiveä joten ei suositella freestyle-melontaan.kuvia
VilppulankoskiVilppulan rautatiesillan alla oleva stoppari. Joen vasemmalta voimakas imu stoppariin mutta joen oikea kyllä purkaa pois.kuvia
video
kartta

 

Koskislalom

on ainut kesäolympilaji mikä tapahtuu koskessa ja laskettavissa vanhanpolven lajiksi koska laji on ollut olemassa jo pitkään. Talviurheilumielessä lähin laji voisi olla pujottelu. Sen takia koskislalomia kutsutaan myös koskipujotteluksi. Lajissa on tarkoitus meloa rata mahdollisimman nopeasti läpi portteja kiertäen. Portteja on kahdenlaisia, vihreitä myötävirtaportteja ja punaisia vastavirtaportteja. Portteihin osumisesta, sekä ohittamisesta kiertämättä saa aikasakon. Radan kesto on yleensä noin 100s ja pituus noin 400m. Koskislalomissa käytetään ketteriä hiilikuitu/kevlarkajakkeja, joille on määritelty 350cm minimipituus.

Koskisyöksy

on toinen vanhanpolven laji. Lajissa on tarkoitus meloa lähtöportilta maaliportille mahdollisimman nopeasti. Laskulinjat ovat vapaat. Radan kesto on maksimissaan 30 minuuttia. Koskisyöksy tapahtuu minimissään 450cm pitkillä, virtaviivaisilla kevlar/hiilikuitukajakeilla.


 

Koskiluokat

Koskia on monenlaisia ja niiden vaikeustason arviointiin on kehitetty luokittelusysteemi. Alunalkaen luokkia on ollut 6, mutta kaluston ja tekniikan kehittyminen on teoriassa tuonut 7. luokan lisäksi. Oheisessa taulukossa kuitenkin esitellään Kanoottiliiton viralliset 6 luokkaa vapaasti lyhennettynä.

Linkki: Virallinen luokittelu

LuokkaVaikeustasoKuvaus
1helppo, aloittelijoilleVirtapaikka tai pieniä aaltoja, ei vaaranpaikkoja
2vaikeahkoHelposti kierrettäviä esteitä, isompia aaltoja
3vaikeaVaatii jo erityskalustoa ja taitoa. Ei sovi kokemattomille. Isompia aaltoja ja stoppareita, pieniä könkäitä. Yleensä reitit tarkistettava rannalta etukäteen.
4hyvin vaikeaJoen ominaisuudet voimistuvat, horisonttilinjat katoavat.
5erityisen vaikeaVaikeita laskulinjoja, isompia vesiputouksia jne.
6äärimmäisen vaikeaVaatii aivovamman että uskaltaa laskea.
XlaskukelvotonHengenvaara! Patorakenteita mihin voi jäädä kiinni, vesiputous kiville tai vaikka vesi virtaa kivien tai esteiden alta.

 

Koskiturvallisuus

Koskessa meloessa on aina käytettävä asiallisia varusteita. Tärkein varuste kanootin ja melan lisäksi on kypärä. Toiseksi tärkein varuste on kaveri vieressä. Älä koskaan melo koskessa yksin ja ilman asianmukaista perehtymistä.

Koskikoulutus

Vihuri järjestää virallista koskikoulutusta jäsenilleen, perinteisesti kahdessa osiossa. Koskikursseilla aloittelijoita voidaan viedä maksimissaan 2. luokan koskiin. Siitä eteenpäin tarvitaan omaa halua mennä eteenpäin ja Vihuristakin löytyy melontaseuraa sekä sparrausta vaativimpiin koskiin.

Koskessa melomiseen on suotavaa opetella eskimokäännös kohtuu hyväksi. Kun tietää että osaa eskimon on monesti suoritus itse koskessakin rennompi, kun ei tarvitse jännittää joutuuko uimaan. Hyvä tapa oppia eskimo on käydä talvisin uimahallivuorolla, missä sinua kyllä neuvotaan eskimon tekemisessä sekä pelata kanoottipooloa missä eskimo- ja tasapainotaito kehittyvät.

tammerkoski
Vihurilaisia melojia maaliskuussa 2009 menossa Tammerkoskeen melomaan. Kuva (C) 2009 Kalle Raitio

Vihuri @ Facebook

Tarvitsisiko joku hyvää ja ilmaista pikku termaria 0.35l? Voisin vaikka vajalle jemmata joskus.

 

Comment on Facebook

Kelpaisi hyvin. Mihkäs jemmaisit? Kelpaisi oikein hyvin. On vastaava kakkostermarina talvivaelluksilla, mutta se vuotaa kyljellään.Pitäisikö vajalle pykätä tavaranvaihtopiste? Laatikko joss alukee notta "ota tai tuo" tms. Itselläkin on kaikelnalsita vanhaa ja käyttämätöntä retkirompetta.

Meni

Vihurit valmiina viestiin
Vihurin kilpailijat Turussa kesällä -68😊

 

Comment on Facebook

tintti etu alalla..

Jep,Tintti,Pohjosen Pekka ja minä vähän siitä oikealle ja Ahvosen Keijo,muita en nyt heti tunnista. Mukava kun joillakin on moisia kuvia b

Itse en tunnistanut kuin Tepparan ja meidän äidin tuosta vasemmalta. Mutta, aika hyvin on ollut porukkaa😊

siinä on5 ahokasta.teppara ja tuula,jussi ja kaija ja tate....

Kiitos melontaretkellä uima-altaassa tänään kovaonnista pikkumelojaa auttaneille! Haava on siististi liimattu ja mielessä kipinä päästä pian takaisin eskimopyörähdysharjoituksia jatkamaan. Itse melonta sujui turvallisesti ja ihanassa opastuksessa, kolhu tuli kellarissa kaapin ja otsan kohdatessa. ❤️🛶💦 ... Lue lisää

 

Comment on Facebook

Muilta pikkueskimoilta terveiset reippaalle pyörähtelijälle. Hienoa että ok. Ensi vuonna jatketaan!

 

Comment on Facebook

Missä tämä paikka on?

täytyy soittaa 112

Itsenäisyyspäivän kylmä vastaanotto Karhukoskella. (Olisinpa ollu mukana...)
Ryhmä vihurilaisia juhli satavuotiasta itsenäisyyttämme pienellä eväsretkellä.Meillä on upea kotimaa, hieno Tampereen kaupunki, kaunis Näsijärvi, mainio melontaseuramme Vihuri ja loistavia melontakavereita. Olkaamme onnellisia näistäkin asioista.Onnea satavuotiaalle Suomelle ja hyvää itsenäisyyspäivää kaikille.

Tämän vuoden viimeinen uimahallivuoro on sunnuntaina 10.12. (maauimalan rakennustöistä johtuen). Ja ensi vuonna jatketaan sunnuntaina 7.1. Sillä välin lasketaan kajakilla mäkeä - jiihaa. ... Lue lisää

 

Comment on Facebook

Voisko nää hallivuorot olla alkuun kiinnitetyssä postauksessa? Löytyis helposti, kun alkaa joku lauantai miettimään, että oliko nyt vuoroa vai ei.